Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

maanantai 20. elokuuta 2012

Perinneyhdistyksen juhlassa sanottua

Salpalinjan perinneyhdistyksen 10-vuotisjuhlan juhlapuhujana Taavetissa oli museonjohtaja, filosofian tohtori Janne Gallen-Kallela-Sirén. Harvoin näkee ja kuulee ilman paperia pidettyä puhetta, joka on sujuvaa, loogista ja ajateltua alusta loppuun. Hänen isänmaallinen puheensa oli sitä kaikkea.



Ensimmäinen uusi ajatus minulle hänen puheessaan oli se, että Euroopassa ei ole Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeen ollut yhtään rajaa, jossa olisi sodittu ja verta vuodatettu enemmän kuin Suomen itäraja. Siihen hän näki syynä kahden erilaisen kulttuurin kohtauspaikan.

- Tähän pohjautuen ylipäällikkö Mannerheimin päätös Suomen Salvan rakentamisesta talvisodan jälkeen oli pitkä kulttuurinen jatkumo. Hän tunsi hyvin, miten Suomi oli jo ennen itsenäisyyttään rakentanut kulttuurisia salpoja maisemamaalauksen, musiikin ja kirjallisuuden avulla itää vastaan. Suomella oli itsenäistyttyään kulttuurinen identiteetti valmiina, kansa oli ”kuulolla”. Se oli pohja, jolla ylipäällikkö pystyi perustelemaan viime sotien aikaiset suuret maanpuolustukselliset päätöksensä. Maa, jolla on vahva kulttuuri, pystyy rakentamaan itselleen salpoja, Gallen-Kallela-Sirén sanoi.

Suomi on puhujan mukaan toisin kuin monet muut maat ollut aina kovan paikan tullen valmis suuriin tekoihin. Salpalinja on yksi sellainen, jonka rakentamisen ylipäällikkömme silloin ennakoivasti käski.

Gallen-Kallela-Sirénin puheessa tarkentui tieto, ainakin minulle, että talvisodan Keski-Kannaksen linnoituksesta ensimmäisen kerran Mannerheim-linja -nimeä käytettiin jo heti joulukuun alussa 1939 ranskalaisen Le Figaron ja amerikkalaisen New York Times´n uutisoinnissa. Suomalainen lehdistö alkoi puhua Mannerheim-linjasta vasta joulukuun lopussa.

Taustana edelliseen kappaleeseen: Juhlapuhujan isoisää ja Akseli Gallen-Kallelan poikaa, luutnantti Jorma Gallen-Kallelaa on pidetty Mannerheim-linja -nimen keksijänä. Jorma Gallen-Kallela kaatui talvisodan ensimmäisenä tai toisena päivänä pelastaessaan Adolf Ehrnoothin hengen heittäytymällä hänen päälleen väijytykseen joutuessaan. He olivat pidättämässä alasammuttuja puna-armeijan lentäjiä. Jorma Gallen-Kallela oli syksyllä 1939 ollut opastamassa linnoitustöihin tutustuneita ulkomaisia lehtimiehiä ja heidän kysyessään linnoituksen nimeä keksinyt nimen, jota mukana olleet reportterit sitten alkoivat käyttämään sodan sytyttyä.

Juhlan avaussanoissaan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Arto Mikkonen kertoi yhdistyksen tukevan kahta suurta tavoitetta. Niistä vaikeimmaksi hän sanoi esitystä saada Salpalinja Unescon maailmanperintökohteeksi. Sen sijaan huomattavan paljon helpommaksi ta toteutuskelpoisemmaksi tavoitteeksi hän uskoi Salpalinjan nimeämisen vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden monumentiksi, niin kuin Etelä-Karjalan sotaveteraanipiiri on esittänyt.

Konkreettisena uutisena perinneyhdistyksen työstä Mikkonen kertoi, että syyskuussa avautuu internetissä uudessa osoitteessa www.salpaperinne.fi kattava sivusto Salpalinjasta. Sen toteuttajana on yhdistyksen hallituksen jäsen Jussi Lukkari.

Salpalinjan perinneyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp Heikki Koskelo yhdistyksen hallituksen päätöksellä kutsuttiin yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Kiitossanoissaan itärajalla lähes koko uransa palvellut Koskelo sanoi, että Salpalinjan sotilaallinen merkitys on ulottunut henkisen vaikutuksen kautta aina näihin päiviin saakka.

Museoviraston tervehdyksen tuonut Mikko Härö uskoi, että Salpalinjan merkityksen on pakko pikku hiljaa alkaa valjeta myös valtiolle. Perinneyhdistystä tarvitaan antamaan päätöksentekijöille ymmärrystä tehdä tarvittavia päätöksiä. Härön mukaan Salpalinjan heijastama maanpuolustustahto on isompi asia kuin tähän saakka on ymmärretty. Kulttuuriperinnön ydin on arvoissa ja asenteissa ja kulttuuriperinnön suurin uhka on välinpitämättömyys.

Itä-Suomen sotilasläänin tervehdyksen esittänyt esikuntapäällikkö, eversti Teppo Lahti puolestaan lupasi Salpalinjan perinteen vaalimisen jatkuvan puolustusvoimissa ilman muuta vielä senkin jälkeen kun ISSLE on reilun kahden vuoden päästä lakkautettu.

Ei kommentteja: