Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

lauantai 19. tammikuuta 2013

Facebook Salpalinjan palveluksessa

Facebook on kirosana. Se on niitä nuorten juttuja, joihin täyspäinen aikuinen ei sorru. Näin minäkin ajattelin vielä kolme vuotta sitten. Mutta niin maailma muuttuu terhoseni. Siitä huolimatta, että suurin hurma maailmalla Facebookin käytössä on laantumassa, on ”naamakirja” edelleen ja varmasti pitkään käyttökelpoinen väline helppoon kommunikointiin ja tiedon välitykseen.

Minä liityin Facebookiin maaliskuussa 2010, kun osallistuin Salpavaelluksen tiedottajan ominaisuudessa Cursorin järjestämälle sähköisen markkinoinnin kaksipäiväiselle kurssille Kotkassa. Tämän blogin perustin kurssinjälkeisenä päivänä. Täällä on jo tuhansia kävijöitä ja satoja säännöllisiä lukijoita. Kurssilla avasin oman Facebook-tilin, kun siihen ”pakotettiin”. Tuota pakotusta ei ole tarvinnut katua.

Facebookissa olen eniten ajatuksia vaihtanut minulle läheisessä YK/Nato rauhanturvaajat -ryhmässä ja perustamassani Salpavaeltajat-ryhmässä. Ensin mainitussa on jäseniä liki puolitoistatuhatta. Sieltä olen löytänyt paljon entisiä ja uusia rauhanturvaajaystäviä. Kuvia ja kokemuksia on vaihdettu ja tykätty. Ja uskokaa, ryhmän jäsenten keski-ikä on varmasti lähempänä 70 kuin 30 vuotta. Ja minä (61) en ole läheskään vanhin mukanaolijoista.

Salpavaeltajat-ryhmässä on nyt 139 jäsentä. Olen mukana myös toisessa Salpalinjaan erikoistuneessa Suomen Salpa –ryhmässä, siinä on 158 jäsentä. Joukossa on paljon yhteisiä jäseniä.

Nuo Salpalinjaan erikoistuneet ryhmät ovat antoisia. Siellä on hirmuinen määrä tietoa ja intoa kaivaa sitä. Kuvia on enemmän kuin kerralla jaksaa selata. Facebook on tässä mielessä kuin avoin Salpalinja-kirjasto sillä erolla, että se on tavoitettavissa kotikoneelta tarvitsematta pahruta esimerkiksi tänään puolen metrin hangessa ja liki 30-asteen pakkasessa!

Salpavaeltajat-ryhmässä olemme yhdessä ratkaisseet monta pulmaa. Yksi tietää yhtä, toinen toista ja viimein linjoille tulee joku asiantuntija (se en ole minä), joka sanoo kuinka asia on. Tällä tavalla yleinen Salpalinja-tietous ryhmän sisällä lisääntyy ja linnoitus, oikeammin sen suunnittelijat ja rakentajat, saa aina uutta ja uutta ymmärrystä osakseen. Se on hieno asia.

Facebookissa käydään jos jonkinlaista keskustelua ja varmasti jonninjoutavistakin aiheista. Niihin ei tarvitse osallistua eikä niihin takertua, ellei sitä ajanvietteenä halua. Ainakaan minulle ei ole mikään ongelma pysyä mukana niissä aiheissa, jotka kiinnostavat. Se loppu saa olla omissa oloissaan. Ja jos fb-kaveriksi on tullut epähuomiossa hyväksytyksi henkilö, jonka ajatuksenjuoksu ei vastaa omaani, niin ei se ole kuin yksi poista-klikkaus.

Salpalinjan yleistietouden lisäämisessä fb on siis verraton. Niin se on myös monissa muissa ajankohtaisissa Salpalinja-asioissa. Facebookissa on vaihdettu linkkejä mielenkiintoisiin kirjoituksiin tai lehtijuttuihin heti tuoreeltaan. Ryhmän jäseniä on voitu innostaa osallistumaan kyselyihin ja keskusteluihin tai tarvittaessa varoittaa osallistumasta niihin yms.

Tiedon välittäminen erilaisista Salpalinjaa sivuavista tapahtumista tai niiden valmistelusta on fb-verkossa ihan paikallaan, silloin kun se palvelee linnoituksen olemassaolon, rakenteen ja sen merkityksen tunnetuksi tekemistä. Rajansa tietysti kaikella. Sopimattomuuksia sen paremmin kuin mauttomuuksiakaan ei tarvitse sietää. Siihen on ryhmän ylläpitäjällä jälleen poista-nappula käytettävissä.

Salpalinja-ryhmien lisäksi Facebookissa on myös Salpavaellus –tuotesivusto, jonne päivitellään ao. tapahtumaan liittyvää materiaalia.

Facebookissa mukanaolossa on tärkeää muistaa oikeastaan vain se, että kaikki minkä sinne kirjoitat on periaatteessa julkista ja kaikkien nähtävillä. Siksi minä en sinne kirjoita mitään sellaista, josta muutenkaan en ääneen puhu. Ja meillä tavallisilla tallaajilla ei ole juurikaan sellaista sanottavaa, jota joku viitsisi lähteä valtavasta tiedon määrästä tonkimaan. Harha- ja vahingonlaukaukset hukkuvat massaan. Yksityisyysasetuksilla voi tietenkin rajata omaa näkyvyyttään.

Tiedän, että Facebook on edelleen monelle tämän blogin tähän saakka lukeneille kirosana. Ja saa minun puolestani ollakin. Halusin vain kertoa, että napakka kirosana sopivassa paikassa saattaa olla hyvinkin paikallaan ja elävöittää kokonaistajuntaa!

Ei kommentteja: