Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Pitää elää nykyaikaa, 200. blogikirjoitus

Salpavaelluksen uudet kotisivut on julkaistu vanhassa osoitteessa www.salpavaellus.net , olkaa hyvä!

On ollut mielenkiintoinen prosessi seurata ammattilaisen sivujentekoa ja olla ”toimeksiantajana” hommassa mukana. Pahinta on tietysti meikäläiselle vanhalle kalkkikselle se, että joutuu yhtenä ylläpitäjänä perehtymään sivuston salaisuuksiin, jotta niitä osaa päivittää. Ja päivittäminen, ajan tasalla pitäminen on sivuston vetovoiman kannalta ensi arvoisen tärkeää. Sen ymmärrän.

Jo entinen mieskin ennen vanhaan sanoi, että pitää elää nykyaikaa!

Omat Korsumatkojen sivut on rakennettu 2000-luvun alussa ja eihän niillä enää mitään virkaa ole, kun niitä ajastaan vanhentuneena ei pysty niiden tekijätkään päivittämään. Sivujen uudistaminen on kyllä välttämätöntä, jos aikoo ajan virrassa olla mukana. Katsotaan sitä sitten talven mittaan.

Salpalinjan sanoman viestittäminen, on myönnettävä, olisi tuskallista, lähes mahdotonta ilman näitä nykypäivän vimpaimia. Tuo vimpain-sanakin tuli muuten vastaan kotisivun päivitysohjeissa.

Olen täälläkin kertonut, miten tulin keväällä 2010 menneeksi Salpavaelluksen tiedottajan ominaisuudessa Cursorin sähköisen markkinoinnin kahden päivän kurssille. Yleensä kaikkeen tuollaiseen epäillen suhtautuneena tulin kerrankin yllätetyksi. Sehän näytti ja oli hyödyllistä.

Tartuin oitis nykyaikaan. Liityin Facebookiin ja perustin tämän blogin. Uskoo ken haluaa, tämä kirjoitus on Salpalinjan salojen 200. siis kahdessadas! Muutama on vierailijoiden tekemää, pääosa minun. Olen täällä kertonut varsin yksityiskohtaisessti Salpalinjan rakenteesta ja lähes kaikesta linnoitukseen liittyvästä. Hirvittävä määrä on vielä kertomatta; se antaa toivoa, että aiheita vielä löytyy.

Tämän blogisivuston laskuri väittää, että täällä on käynyt ainakin kerran kurkkaamassa 19 400 eri ihmistä. Heistä joka toinen tulee uudelleen, hyvin monet viikottain. Eli kyllähän näin kapea-alaiseksi erikoisaiheeksi ja erikoissivustoksi luvut ovat mieltä hiveleviä.

Haastetta on saada kävijöistä tuo toinen puolikin tulemaan uudelleen. Se vaan tuntuu hirveä kiire ja kärsimättömyys ihmisillä vievän mennessään. Jos nyt päällimmäisenä oleva uusin kirjoitus ei satu kiinnostamaan, niin ei malteta selata muitakaan. Kahteen sataan kirjoitukseen luulisi osuvan jotakin kiinnostavaa. Toisaalta paljous ei ole välttämättä hyve, jos kaikki hyvä sinne hukkuu. Myönnän myös sen, että tekevältä tulee kaikenlaista; joskus osuu kohdalleenkin

Mutta tämän kirjoituksen kärki oli siis Salpavaelluksen uudet kotisivut. Ne ovat pystyssä ja niitä pikkuhiljaa tässä jalostetaan ja aineistoa lisätään, kun sitä esimerkiksi ensi kesän reittien ja ohjelman osalta syntyy. Kertokaa ihmeessä kavereillenne Salpavaelluksen uudesta ajanmukaisesta ilmeestä ja jakakaa tätä iloa muillekin.

On monenlaista vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Salpalinjan perinnön siirtäminen ja siihen perehtyminen on yksi mukava ja mukavahenkinen tapa tehdä sitä. Ja sen ovat monet, myös nuoret huomanneet. Siitä olen hyvin iloinen. Salpalinjassa on hymy herkässä. Suomen itsenäisyyspäivä on kuudes joulukuuta!

Ei kommentteja: