Salpalinjan betoniasema Rakolan tien risteyksessä, nykyisen Salpalinja-museon
rinteessä Miehikkälässä. Kuva Sota-arkisto T-12680/7
Harrastajatutkija, Salpalinja-opas ja osa-aikainen
suomalaisiin linnoituksiin erikoistunut matkailuyrittäjä Juha Kilpeläinen Lahdesta julkaisi eilen (24.1.2015) Facebookin
Salpavaeltajat-ryhmässä kansallisarkistosta käsiinsä sattuneen kuvan
Miehikkälän betoniasemasta. Tosin kohdesanan perässä oli kysymysmerkki.
Turhaan, kuva on ilmiselvästi Miehikkälästä. Ja se on ainutkertaista. Kuva on ainakin
minulle ensimmäinen Salpalinja-museon rinteessä olleesta keskusbetoniasemasta.
Kannattaa käydä lukemassa facebookin Salpavaeltajat-ryhmän keskustelu
aiheesta: www.facebook.com/groups/127742510603002/
Kuvan on varmasti nähnyt moni arkistotutkija, ilmeisesti sen
olemassa olo on ollut myös Salpalinja-museon tiedossa! Kuvaa on säilytetty entisessä
sota-arkistossa Karhumäki-kansiossa! Se selittänee, että sitä ei ole hoksattu
yhdistää Miehikkälään, tai ainakaan ei ole kysytty alkuasukkailta, voisiko
olla? No, pääasia, että kuva tuli vihdoin eilen useampien silmien eteen
tunnistettavaksi.
Paikallishistoriallisesti kuva on minun mielestäni erittäin
arvokas. Vaikkakin rakennus oli pystyssä hyvin lyhyen aikaa, on se
Miehikkälä-Taavetti –maantien varressa, suorastaan lähes raiteessa, ollut myös monien
paikkakuntalaisten nähtävissä.
Ainakin minua hämmästyttää rakennuksen massiivisuus. Se ei
ole mikä tahansa koppi, se on ollut suorastaan tehdas nykyisen Salpalinja-museo -mäen
rinteessä! Kuva ansaitsee tulla julkaistuksi paitsi Salpalinja-teoksissa, myös
Miehikkälän historiassa. Pienessä Miehikkälässä ei ole ollut monta vastaavan
kokoista tuotantolaitosta tuohon aikaan, ilmeisesti vain Kalliokosken
lasitehdas.
Salpalinja-museolla on opastuskierroksen varressa ollut
tähän asti betoniasemalla työnjohtajana toimineen luumäkeläisen Niilo Huoposen kertoman perusteella piirretty
kaavio betoniasemasta. Nyt julkaistu valokuva vastaa piirrosta. Lisäksi maaston
muoto, maantie, Rakolan tienristeys sekä erillisessä betonilastauskuvassa
olleen auton numerokilpi (TR-211) vahvistaa kuvan paikan. Työryhmä 211
työskenteli nimenomaan juuri puhutulla paikalla.
Samassa sota-arkiston Karhumäki-kansiossa on Juha
Kilpeläisen mukaan muitakin Salpalinjaan paikallistettavia kuvia. Odotan niiden
näkemistä suurella mielenkiinnolla.
Jonkin verran Salpalinja-opastuksia tehneenä olen tuntenut
sen tuskan, jolla opas on yrittänyt kuulijoilleen kertoa, miltä opastuskohteet
ovat rakentamisaikana tai heti niiden jälkeen näyttäneet. Valokuvia olen
kaivannut, mutta niitä ei ole ollut kuin alan kirjoissa muutamia. Yleinen käsitys
on ollut, että niitä ei ole, siksi en ole ymmärtänyt kuvia edes kysyä. Kuvaavaa
on, että Salpalinja-museon viime kesänä tuottamassa Salpalinjan rakentajien
kertomuksiin perustavassa kuvakirjassa valokuvat ovat muista kuin Salpalinjan
linnoitteista!
Kuvia siis sittenkin on! Niiden paikallistamiseksi
harhaanjohtavat sijainnit arkistoissa ovat olleet esteenä. Nyt tämä Miehikkälän
betoniasemakuva panee tutkijatkin katsomaan kuvia uudella silmällä.
Vielä tuosta Miehikkälän keskusbetoniasemasta. Sitähän
pidettiin aikanaan modernina puoliautomatisoituna laitoksena, jonka tuotantoprosessia
ohjattiin muun muassa värivalomerkein. Tätäkin taustaa vasten on tuntunut
ihmeelliseltä, että siitä ei olisi yhtään valokuvaa. Onneksi on.
Betoniaseman kanssa samassa rinteessä sijaitseva panssarintorjuntatykkipesäke
on rakennettu maalis-toukokuussa 1941. Olen miettinyt, voitiinko
kestolinnoitettu pesäke rakentaa samaan aikaan kuin betoniasema on ollut vielä
pystyssä. Minulle on opetettu, että betoniasema olisi purettu, ennen kuin
pst-tykkipesäke tehtiin. Kuvan perusteella on saatettu sittenkin voida rakentaa
yhtä aikaa betoniaseman toimiessa. Jos on, pesäkemontun räjäytystöissä on
varmasti jouduttu ottamaan huomioon betoniaseman läheisyys pieninä panoksina ja
vahvoina täkkäyksinä.
Ainakaan minulle ei ole selvinnyt, milloin iso betoniasemarakennus
on purettu. Uskoisin, että jos esimerkiksi paikallislehti Kaakonkulma
innostuisi tekemään aiheesta jutun, saattaisi vielä muutama paikallinen
aikalaismuistikuva rakennuksen historiasta Miehikkälän maisemassa löytyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti