Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

perjantai 9. lokakuuta 2015

Maisema muuttuu suollakin

Viime talvena parissa blogissa käsittelin sota-arkistosta ”löytyneitä” Hanellin kansion kuvia ja niiden mielenkiintoista aikalaiskuvaa päivitettynä nykypäivään. Kuvathan sain käyttööni Juha Kilpeläiseltä, kiitos!

En malta olla jatkamatta vielä yhdellä kuvalla. Inspiraation tähän sain Facebookin Salpavaeltajat ryhmästä, johon Harri Ukkonen pani oheisen kuvan näytille paikantamistarkoituksessa. Hän itse oli kuvan sijainnin päätellyt ihan oikein. Hänen antamallaan vihjeellä minäkin kauhukseni paikan tunnistin. Kauhukseni siksi, että paikka on mitä ilmeisin, mutta muuttunut maisema hämäsi minutkin aikaisemmin täydellisesti.

Kuvan (Sota-arkisto T-12680/7)  maisema sijaitsee nimittäin Salpalinja-museon konekiväärikorsun ampumasektorissa, Miehikkälä-Taavetti –maantieltä itään! Kuva on otettu maantielle päin, joka jää metsän taakse.

Olen tuosta kulkenut vähintäänkin kymmeniä kertoja ohitse, mutta enpä vaan tajunnut, vaikka tuota kuvaa olen katsellut ja yrittänyt paikantaa monta kertaa aikaisemminkin. Kuva on otettu samalta mäeltä, pikkujyrkänteeltä, johon on rakennettu myötärinne-este (vihollisen suunnasta katsottuna) tai panssariansa, niin kuin sitä Salpalinja-museon laajimman kierroksen opastaulussa nimitetään.



Kuvan kohde on ilmiselvästi puuttomalla suolla, pienellä nevalla. Totta kai metsä kasvaa kangasmaalla 70 vuodessa tukkimittaan, mutta ei välttämättä luonnontilaisella suolla, joka jääkauden jälkeen ei ole nevaa kummemmaksi muuttunut. Selitys löytyy metsäojituksesta.

Oheisessa vanhassa kartassa, tehty juuri ennen Salpalinjan rakentamista, suo on merkitty nimenomaan nevaksi. Toisessa tuoreessa kansalaisen karttapaikalta kuvakaapatulla kartalla ojitus näkyy ja se selittää puuston kasvun.

Tuo kiviestehän oli puuston sisällä, kunnes se muutama vuosi sitten hakkuulla paljastettiin näkyviin.

Oheisissa valokuvissa olen merkinnyt nuolella kaksi estekiveä, jotka siis molemmissa kuvissa ovat paikallistettavissa ja todistavat kuvien olevan samasta paikasta.  Kivieste on jonkin verran painunut suolla, mutta ei paljon. Estekivien alla on todennäköisesti sepelistä ja tai yleensä kivennäismaasta tehty penger. Tukkiteliä en usko näin matalassa turvesuossa käytetyn.

Klikkaa kuvaa, saat sen suuremmaksi






Ei kommentteja: