Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Rauhanturvaajat ja Salpalinja tarkastuspisteellä


Rauhanturvatoiminnalla ja Salpalinjalla on yllättävä yhteys. Molemmat ovat väliin tulollaan ja olemassa olollaan rauhoittaneet kriisit ja luoneet edellytykset rauhalle maailmalla ja Suomessa. Tämä on asiaydin, joka kulminoituu lauantaina 2.7. järjestettävässä Suomen rauhan turvaajat –seminaarissa Virolahden Harjussa.

Seminaari on osa Salpavaellukseen kuuluvaa, rauhanturvaajille suunnattua Checkpoint Salpa –vertaistapahtumaa. Sen järjestää Kymenlaakson Rauhanturvaajat.

Kenraaliluutnantti evp Heikki Koskelo tarkastelee luennossaan Salpalinjan merkitystä Suomen rauhan turvana jo sotavuosien vinkkelistä. Hän on johtava operatiivinen Salpalinja-asiantuntija Suomessa ja on tehnyt virkaurastaan suurimman osan itärajalla.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta, kun ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät maailmalle. Kenraalimajuri evp Heikki Holma tuntee rauhanturvahistorian ja hän pysäyttää kuulijat 60-vuotiselle ”tarkastuspuomille”. Hänen esitystään Harjun juhlasalissa tukee otanta haminalaisen Ismo Flinkin ainutlaatuisen laajasta rt-aiheisesta merkkikokoelmasta.

Rauhanturvaajien lisäksi klo 12.30 alkavaan seminaariin kutsutaan Salpalinjasta ja rauhanturvaamisesta kiinnostunutta paikallista yleisöä. Kymmenen euron luentomaksuun sisältyy kahvit ja laskuvarjohyppynäytös (säävaraus).

Laskuvarjojääkärikillan viiden hyppääjän ”turkkilaisten maahanlasku” rauhanturvaajien keskelle havainnollistaa todellista tilannetta heinäkuulta 1974 Kyproksella. Esityksen taustoittaa ja selostaa silminnäkijä, kapteeni evp Kalervo Seppälä Kouvolasta.

Maanpuolustusjuhla Miehikkälässä

Kolmella eri maastoreitilla Suomenlahden ja Saimaan välillä toteutettava 23. Salpavaellus päättyy maanpuolustusjuhlaan Miehikkälän Salpalinja-museolla sunnuntaina 3.7. klo 13. Siihen tulevat mukaan myös rauhanturvaajat ja he tekevät puoli tuntia ennen juhlaa komean kunniakäynnin kolme vuotta sitten paljastetulla Rauhan rakentajat –muistomerkillä.

Juhlaan marssivat vaeltajat ottaa vastaan Salpavaelluksen suojelijan, Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp Paavo Kiljunen. Marssitahdin takaa Faitterit-soittokunta. Se, Miehikkälän Laulu-ukot ja Erkki Eräs esittävät viime mainitun mainion Muistojen Miehikkälä-valssin sovitettuna ensimmäistä kertaa soittokunnalle ja kuorolle.

Juhlassa saa puheenvuoron myös Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtaja, eversti evp Teppo Lahti. Yhdistys viettää samassa yhteydessä Salpalinja-museolla perinnepäivää ja jäsentapaamista. Maanpuolustusjuhlaan on kaikilla vapaa pääsy.


                   www.salpavaellus.net



maanantai 27. kesäkuuta 2016

Salpalinjan historiallinen paukku!


Tänään 27.6.2016 kohtasivat kaksi Virolahden kaikkien aikojen suurinta rakennustyömaata, Salpalinja ja E18 moottoritie. Asia kulminoitui konkreettisesti Salpalinjan korsun numero 67 (30 miehen majoituskorsu) räjäyttämiseen moottoritien Saarasjärven rampin alta. Hyvin suunnitelluilla porauksilla ja kolmella paukulla tuhannen kilon lentopommin kestävä kattorakenne oli muruina.

Räjäytyksen ”kaikessa hiljaisuudessa” toteutti  Haminan-Vaalimaa osuuden urakoitsija YIT  Rakennus Oy:n projektijohtaja Jouni Hyvärinen henkilökohtaisella panostuksella sanan varsinaisessa merkityksessä. Miehen ensimmäinen käytännön räjäytystyö kahdeksaan vuoteen (vai sanoiko 6-7 vuoteen, jotain tuollaista) onnistui hämmästyttävän hyvin.

Räjäytys toteutettiin kolmella paukulla. Ensimmäinen ja pienin lataus oli ”koeammunta”. Siitä tehdyllä pienellä hienosäädöllä korsun katon keskiosa oli muruina ja päällimmäiset pyöröteräksestä tehdyt raudoitusverkot olivat näkyvissä toisen kovemman latingin jäljiltä.

Alun alkaen tiesuunnitelmassa tähystyskupu oli määrä piikata irti betonista ennen räjäytystä. Salpalinjan rakentajien perusteellisuus otti voiton ja näin irrotussuunnitelma muuttui ”hovissa” tapahtuvaksi yhtä aikaa kattopaukun kanssa. Silminnäkijä ei voi kuin myöntää, temppu onnistui ja kupu jäi ehjäksi siirrettäväksi osaksi rakennettavan Saarasjärven liittymän P-paikan monumenttia.

Loput kattorakenteesta, molemmat reunat jauhettiin myöhemmin iltapäivälllä samalla periaatteella kolmannella yhtäaikaisella kotilla.

Tämän jälkeen korsun kattomassa on isolla kaivinkoneella irrotettavissa, raudoitus ensin ja sitten perään murentunut betoni. Ennen sitä työvuorossa on kuitenkin edellä kerrotun tähystyskuvun irroitus.

Kertomatta sen enempää räjäytystyön tekniikkaa ja käytettyjä räjähdysainemääriä, niin sen verran voin paljastaa räjäytystyön ”filosofiasta”, että:  Koska kattomassa ei noussut vanhan kattopinnan yläpuolella ja kun taivaalle lensi vain murusia ja täkkäysmaton palasia, niin mihin joutui lähes kaksinkertaiseksi särkyneenä paisuva 2,1 metrin paksuinen korsun teräsbetonikatto?

- Kyllä, siellä korsussa sisällä on nyt varsin ahtaat oltavat, projektipäällikkö Hyvärinen totesi kysyjälle äärimmäisen voitonriemuinen hymynkare suupielissään! Logiikka tuntuu uskottavalta.

Kallioon louhittuun avolouhokseen rakennetun majoituskorsun räjäytyksen tavoite oli tiputtaa korsun katto oman paksuutensa verran alaspäin. Vastoin blogistinkin epäilyjä se näytti onnistuvan. Loput ulkoseinien ja väliseinien mahdollisista jäänteistä piikataan kaivinkoneilla riittävään syvyyteen.

Tänään ammuttu teräsbetonikorsu on ensimmäinen suomalaisten tuhoama Salpalinjan järeä teräsbetonikorsu! Rauhanomainen yhteiskuntarakentaminen on tähän saakka pystynyt välttämään Salpalinjan kokonaisten linnoituslaitteiden tuhoamisen, joskin vaurioita on saatu aikaan.
Lue taustaa: http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2015/11/e18-lapaisee-salpalinjan-tappiot-yksi.html

Salpavaelluksen Seiskatien ramppi-reitille osallistuvat pääsevät lauantaina näkemään em. tuhotun korsun jäänteet ja kuulevat samalla, millä tavalla Salpalinja on suunnittelussa otettu huomioon moottoritien rakentamisessa. Tämänpäiväisistä tappioista huolimatta kokonaisuus tulee olemaan selvä voitto Salpalinjan näkyvyydelle. Se edellyttää, että tehty tiesuunnitelma toteutetaan viimeistä pilkkua myöten.

Kuvat kertokoot lopun tämän päivän ennen näkemättömistä rauhanomaisista paukuista! Julkaisen kuvat poikkeuksellisesti siksi, että tätä näkyä ei maisemassa enää ole nähtävissä.
Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä!

Tässä myös Kauko Tykkyläisen 13 minuutin kiteytys noin viiden tunnin rupeamasta:
https://www.youtube.com/watch?v=ZjImJWQkSuk&feature=youtu.be

Teksti ja alla olevat kuvat: TERHO AHONEN



























Tähän vielä kolme lisäkuvaa irrotetusta kuvusta, kuvat E18 / YIT:




tiistai 14. kesäkuuta 2016

Olematon odotus Salpalinjan juttu

Salpalinja rakennettiin vuosina 1940-41 ja 1944 Suomen itärajan puolustuslinnoitukseksi. Sen tehtävä oli puhtaasti sotilaallinen. Operatiivinen sotilaskohde on luonteeltaan ilman muuta salainen. Se rakennetaan niin huomaamattomaksi ja maastoon sulautuvaksi kuin mahdollista. Puolustuslinnoituksesta ei julkisesti puhuta, siitä ei kirjoiteta lehtijuttuja ja sitä ei mainosteta. Niin ei tehty Salpalinjastakaan.

Jos Salpalinjasta olisi haluttu matkailukohde, turistirysä, se olisi rakennettu toisin. Se olisi rakennettu maan päälle. Sitä ei olisi tehty linjamaiseksi, vaan siitä olisi sopiviin keskittymiin tehty eripituisia lenkkejä, jotka esimerkiksi patikoituina alkaisivat ja päättyisivät samaan paikkaan hyvien pysäköinti- ja muiden tukipalveluiden äärellä.

Olen monesti sanonut, että mikäli Salpalinjasta olisi tehty matkailukohde, sen nyt pitkin metsiä valettuihin linnoiteisiin levitetty betoni olisi kannattanut keskittää hyvälle paikalle vaikkapa yhteen betonipaateen. Ilman terästä se olisi laskennallisesti 2,3 kilometriä korkea, jos paaden läpimitta olisi 10 x 10 metriä. Se näkyisi kauas. Kyllä - kieltämättä kohteena se olisi tylsä.

Ehkäpä Salpalinjan juju onkin siinä, että se päällepäin ei näytä juuri miltään, eikä se maisemastaan erotu. Matkailullinen ongelma numero yksi onkin juuri edellisessä virkkeessä. Miten markkinoida sellaista, mikä ei miltään näytä, mikä ei houkuta ja mistä ylipäätään ei juuri mitään tiedetä?

Salpalinjan matkailullinen vaikeus ja samalla tuhannen taalan mahdollisuus on juuri siinä: tehdä olemattomasta ennakko-odotuksesta mieliinjäävä elämys!

Minä olen omalla vaatimattomalla tavallani ja pienin askelin eri muodoin yrittänyt tehdä Salpalinjaa tunnetuksi noin 30 vuotta. Edelleen tunne on epäonnistuneen oloinen. Vieläkin ihmiset, sitten kun heidät on saatu Salpalinjaan ”raahatuksi”, ihmettelevät silmät ja suu pyöreinä, miten Suomessa on jotain näin ainutlaatuista! Miksi siitä ei ole puhuttu, miksi siitä ei tiedoteta, miksi sitä ei markkinoida?

Muistan näin Jukolan viestin aikoihin, kun vuonna 2011 yritimme esitellä, ja esittelimmekin, Salpalinjaa Salpa-Jukolassa Virolahdella. Väkeä liikkui hirvittävän paljon esittelypisteemme ohitse. Vain harvat (noin 500- 600 henkeä) saimme ”raahatuksi” puoliväkisin lähimpään korsuun vastenmielisellä, väkinäisellä toteamuksella: ”No käydään sitten piipahtamassa”! Sitten kun oppaamme alkoivat esitellä sisätiloja ja korsun rakenteita, kiinnostus kuulijoissa ja näkijöissä heräsi ja lopputulos oli, että heitä ei meinannut saada korsusta pois! Salpalinjan sanoma tainnutti kävijänsä alta aikayksikön!

Noihin kahteen edelliseen kappaleeseen perustuu Salpalinjan matkailullinen mahdollisuus. Se tarvitsee edelleen lujaa markkinointi- ja tiedotustyötä ja sen jälkeen osaavat oppaat näyttämään kohteita siellä maan alla ja osin päälläkin ja ennen kaikkea kertomaan Salpalinjan tarinaa. Ja se tarina on tosi. Sitä ei matkailijan innostamiseksi tarvitse yhtään värittää tai virheellisillä mielikuvilla lisiä.

Siinä se on. Siksi tehdään melkoisella vaivalla ja vapaaehtoistyöllä muun muassa Salpavaellusta.
By the way, ilmoittautuminen 23. Salpavaellukselle päättyy 22.6.2016. Tule mukaan ja hämmästy, kuinka totta tämänkin edellä kirjoitettu on. Tervetuloa! Salpalinjalla tavataan!


TERHO AHONEN

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Salpavaellus paljon itseään isompi

Salpavaellus järjestetään 1.-3.7.2016 jo 23:nnen kerran. Se ei ole muuten uutinen kuin, että tapahtuma on yhä hengissä ja voi hyvin. Tässä 2000-luvun ensivuosikymmenellä oli hyvien vuosien välissä pari kriittistäkin Salpavaellusta. Osalla järjestäjistä oli kädet nousemassa antautumisen merkiksi. Mutta kun ei antauduttu, kukaan ei enää tunnusta edes moisia ajatuksia pohtineensakaan.

Lukija: älä lannistu, lue silti tämä juttu loppuun, se paranee!

Vaikka Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseereiden, Luumäen Reserviupseereiden, Kaakonkulman Reserviläisten ja Luumäen Reserviläisten vanhempien puuhaihmisten otsarypyt ovat syventyneet, on tapahtuma nuorentanut ilmettään viime vuosina upeasti. Joukkoon on saatu vaellusjohtajaa myöten monta sitoutunutta nuorta kasvoa, nuorta tekijää.

Tänä vuonna otetaan huima askel ”järjestelykaartin” nuorentamisessa, kun vielä epävirallinen yhteenliittymä ”Suur-Miehikkälän” reserviläiset tuovat kymmenkunta jäsentään Salpavaelluksen tehtäviin. He kaikki ovat alle kolmekymppisiä, osa maanpuolustusalan ammattilaisia. Heidän apunsa otetaan ilolla ja kiitollisina vastaan. Siltäkin osin tilanne näyttää valoisalta.



Ilmoittautuminen kuukauden päästä alkavaan vaellukseen on edennyt lähes parin viimeisen huippuvuoden tahdissa, sata tulijaa on jo kasassa. Eikä ihme, tapahtuman ohjelma ja reittien uudet näkökulmat antavat kulkijoilleen aivan varmasti osanottomaksun vastinetta. Tai jos oikein tarkkoja ollaan, osanottomaksu kattaa hädin tuskin pakolliset kulut. Osanottajien arvonlisä, voitto on heidän saamansa opastus, näkö- ja kuulohavainnot sekä kantapään kautta koetut Salpalinjan hämmästyttävät yksityiskohdat.

Järjestäjille tulevastakaan tapahtumasta ei heru voittoa; se ei ole tavoitekaan. Järjestäjien voitto on toiminnallinen: se on tuottaa iloa ja elämyksiä vaelluksen osanottajille ja sitä kautta saada itselle hyvä mieli ja varmasti myös onnistumisen mielihyvä. Samalla on kunnioitettu sotiemme aikaisten sukupolvien, sotiemme veteraanien ja linnoittajaveteraanien huikeaa työtä!  Tätä kautta on syytä uskoa, että Salpalinja heijastaa vaelluksen osanottajiin kivi kiveltä, korsu korsulta sellaista viime sotien aikaista maanpuolustushenkeä, jota ei kukaan mukanaolijoista voi olla viestittämästä eteenpäin nykypäivään, nykypäivän ihmisille. Se on iso, iso asia.

Edellisen päälle tapahtuman pystyyn puurtaminen käy jokaiselle mukana olevalle toimitsijalle ”kertausharjoituksesta”, josta ylentämisiin oikeuttavia kh-päiviä ei jaeta. Tehdystä työstä syntyvä ylennetty olotila, mieliala riittää.

Mitä sitten tarkoitan otsikon itseään suuremmalla. Sitä, että Salpavaellus-tapahtuman oppaat ovat vuodesta 2011 lähtien perehdyttäneet vapaaehtoisena maanpuolustustyönä Reserviupseerikoulun (RUK) reserviupseerikurssien oppilaat Salpalinjaan Virolahden Harjussa.

Menossa on nyt kymmenes kokonainen kurssi. Kun se saadaan päätökseen reilun viikon päästä, olemme perehdyttäneet (minäkin olen touhussa mukana) noin 6 350 upseerioppilasta Salpalinjaan, jokaisen heistä juurta jaksaen kolmen tunnin ajan! Uskon, että heistä valtaosa on myönteisiä Salpalinja-viestin sanansaattajia ympäri Suomea. Tuohon opastukseen on tarvittu yli 600 kolmen tunnin opasvuoroa! Se näkyy Salpavaeltajillekin opastuksen tason edelleen nousuna.

Tuo edellä kerrottu merkitsee, että kun varsinaisella Salpavaelluksella tänäkin vuonna on parisensataa osanottajaa, ehkä enemmänkin, ja kun siihen lisätään kaksi ru-kurssia, niin Salpavaellus yksin pyörittää noin 1500 ihmistä / vuosi sotavuosina rakennetussa itsenäisyytemme monumentissa.

Siitä kiitos mainioille oppaillemme, mutta myös Reserviupseerikoululle, joka meille on edellä mainitun luottamuksen osoittanut.

Tähän lopuksi. Hyvät tämän blogin lukijat, kaikki Te isänmaalliset ihmiset, joihin suomalaiset rauhanturvaajat eittämättä myös lukeutuvat, TERVETULOA kokemaan kaikki tuo edellä kuvattu henkilökohtaisesti paikan päällä! Tehkäämme tänä vuonna sellainen kenraaliharjoitus Salpavaelluksesta, että ensi vuonna, kun itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta, mahdollisimman moni suomalainen varmasti ymmärtää, että Salpalinjakaan ei ole syytön tuon merkkivuoden juhlimiselle!

Salpavaellus on tänäkin vuonna itseään suurempi: http://www.salpavaellus.net/  ja erityisesti rauhanturvaamisen 60-vuotisuutta juhlistavat rauhanturvaajat klikkaa: http://www.salpavaellus.net/tapahtumat/reitit/checkpoint-salpa-harjussa/

TERHO AHONEN