Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

perjantai 8. syyskuuta 2017

30-vuotisjuhlaseminaari Salpalinja-museolla 8.10.2017

Miehikkälän Salpalinja-museo järjestää toimintansa 30-vuotisuuden kunniaksi juhlaseminaarin 8.10.2017. Laitan tähän Salpakeskus-portaalissa julkaistun tiedotteen ja Kaakonkulmassa olleen lehti-ilmoituksen. Esitelmöitsijöinä on kolme tutkijaa, joilla kaikilla on menossa aiheeseensa liittyvä väitöskirjan valmistelu.Yksi Salpalinja-opaskin on päässyt mukaan kovaan joukkoon tykittämään tulivalmistelun (yleisesitys Salpalinjasta) seminaarin johdannoksi! (TA)

Salpalinja-museon juhlaseminaarissa luvassa
Uutta tietoa Salpalinjasta

Miehikkälän Salpalinja-museo järjestää juhlavuotensa kunniaksi lokakuun 8. päivänä Salpalinja-museo 30-vuotta -seminaarin. Päivän aikana tuodaan esille vuosina 1940-1944 rakennettua itärajan puolustuslinjaa ja sen historiaa monipuolisesti sen rakennusajasta aina kylmän sodan vuosiin. Seminaaripäivän luennoitsijoina ovat eturivin Salpalinjan asiantuntijat ja tutkijat.

Seminaaripäivä aloitetaan Salpalinjaan perehdyttävällä puolen tunnin johdantoluennolla. Miehikkäläläinen Salpalinja-opas Terho Ahonen kertoo linnoituksen rakentamisen syistä, puolustuslinjan kulusta, rakentajista, rakennetuista linnoitetyypeistä sekä rakentamisen rahoituksesta. Tiiviin yleisesityksen lopuksi Ahonen kysyy, oliko Salpalinjalla lopulta mitään merkitystä, kun sillä ei edes taisteltu?

VTM Otto Aura tarkastelee Salpalinjan rakennustöiden ja jatkosodan linnoitustyömaiden työvoiman hankintaa. Kuinka linnoitustyövoiman hankinta hoidettiin Suomessa 1939–44? Linnoitustyöt vaativat paljon työvoimaa, niin rakennusalan ammattilaisia kuin sekatyöläisiä.
Toisen maailmansodan eri vaiheissa ratkaisut olivat Suomessa hieman erilaisia.

Salpalinjan rakennustyömaiden huoltoon ja vapaa-ajanviettoon perehtyneen FL Virpi Launosen esitys valottaa Salpalinjan linnoitustyömailla esiintynyttä rikollisuutta.  Korsujen louhintatyömailla ja taisteluhaudoissa eivät ahkeroineet pelkästään kirkasotsaiset, isänmaallisuutta uhkuvat nuorukaiset, vaan suureen miesjoukkoon mahtui monenlaisia työläisiä. Rikokset ja alkoholi olivat työmaakylien arkea.

Rakennustöitä johtanut Päämajan Linnoitustoimisto teki kaikkensa niiden poiskitkemiseksi. Mielenkiintoista on, että linnoittajiin kohdistettiin myös poliittista kontrollia ja ideologista ohjausta.

FM John Lagerstedt avaa hyvin vähän tutkittua ja esiin tuotua kylmän sodan aikaa Salpalinjan historiassa. Välirauhan ja jatkosodan aikana rakennettu Salpalinja palveli Suomen puolustusta vielä sodan jälkeenkin.

Lagerstedt toimi johtavana tutkijana Museoviraston vuosina 2009-2012 toteuttamassa Salpalinjan inventoinnissa. Esitelmässään hän tuo esille inventoinnin aikana maastossa havaitsemiaan ilmiöitä sekä arkistotietoja. Ne raottavat Salpalinjan hoitoa, valmiuden ylläpitoa ja linjalla sattuneita tapahtumia jatkosodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Seminaarin puheenjohtajana on Salpalinja-museon perustajiin kuuluva ja sen toiminnassa vaikuttavan elämäntyön tehnyt everstiluutnantti evp Arto Lavento.

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton, mutta vaatii kahvitarjoilun ja omakustanteisen ruokailumahdollisuuden järjestämisen vuoksi ilmoittautumisen ennakkoon to 28.9.2017 mennessä.
Lisätietoja:

Museotutkija Armi Oinonen, puh. 040 752 7770, armi.oinonen@miehikkala.fi, 

Ei kommentteja: